{"id":843,"date":"2022-04-15T00:01:57","date_gmt":"2022-04-14T21:01:57","guid":{"rendered":"https:\/\/valontaju.fi\/koaketus-tunteisiin-tai-kehoon-hukassa-hengitys-voi-auttaa\/"},"modified":"2025-06-02T20:22:27","modified_gmt":"2025-06-02T17:22:27","slug":"koaketus-tunteisiin-tai-kehoon-hukassa-hengitys-voi-auttaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ollisavolainen.fi\/valmennus\/koaketus-tunteisiin-tai-kehoon-hukassa-hengitys-voi-auttaa\/","title":{"rendered":"Kosketus tunteisiin tai kehoon hukassa? Hengitys voi auttaa!"},"content":{"rendered":"\n<p>Tuntuuko sinusta l\u00e4sn\u00e4oloa harjoittaessa, ett\u00e4 on vaikeaa saada kosketusta tunteisiin tai kehoon? Hengitys voi auttaa.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>El\u00e4imet hengitt\u00e4v\u00e4t taukoamatta. Ihmisill\u00e4 mieli on usein taipuvainen kontrolloimaan hengityst\u00e4. Voimme vaikuttaa hengitykseemme tietoisesti \u2013 ja usein huomaamattamme muutamme hengityst\u00e4mme esimerkiksi stressin, ahdistuksen tai ep\u00e4miellytt\u00e4vien tunteiden seurauksena. <\/p>\n\n\n\n<p>Tunteiden tunteminen voi toisinaan olla ep\u00e4mukavaa. Pid\u00e4mme kosketuksen niihin v\u00e4h\u00e4isen\u00e4 kontrolloimalla hengityst\u00e4, ja se voi muuttua pinnalliseksi tai katkonaiseksi. T\u00e4m\u00e4 on osa hermoston automaattista s\u00e4\u00e4tely\u00e4, eik\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 mik\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtainen virhe. Samalla se on viesti ja kutsu palata takaisin l\u00e4sn\u00e4oloon kehossa, tilaan jossa keho alkaa palautua ja kehossa olevat tunnekokemukset voivat purkautua luonnollisessa rytmiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Tietoinen, rauhallinen hengitys voi auttaa palauttamaan yhteyden kehoon ja tunteisiin. Esimerkiksi syv\u00e4 hengitys tai pitk\u00e4 uloshengitys voi aktivoida kehon palautumista s\u00e4\u00e4telev\u00e4\u00e4 hermostoa ja tuoda turvallisuuden tunnetta \u2013 tilaa, jossa tunteita on helpompi kohdata.<\/p>\n\n\n\n<!--more-->\n\n\n\n<p>Katkeamaton hengitys \u2013 jatkuva, tauoton hengityksen virta \u2013 voi auttaa saamaan kosketusta tunteisiin ja kehoon uudelleen. <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 tehd\u00e4 rauhallisessa ja turvallisessa tilassa, l\u00e4sn\u00e4olevasti ja ilman pakottamista. Se voi hetkellisesti voimistaa kehon tuntemuksia ja tuoda pintaan tunteita, jotka ovat aiemmin j\u00e4\u00e4neet taka-alalle. T\u00e4m\u00e4 voi tuntua intensiiviselt\u00e4, mutta samalla se voi avata yhteyden siihen, mik\u00e4 on ollut piilossa. Harjoitus on hyv\u00e4 tehd\u00e4 rauhallisessa ja turvallisessa tilassa, l\u00e4sn\u00e4olevasti ja ilman pakottamista.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 kuitenkin my\u00f6s tarjoaa resursseja tunteiden kohtaamiseen. Esimerkiksi syv\u00e4 hengitys tai pitk\u00e4 uloshengitys aktivoi vagushermoa ja tukee kehon palautumista s\u00e4\u00e4telev\u00e4\u00e4 parasympaattista hermostoa.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Miten toimia?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Laita ajastin soimaan 15 minuutin kuluttua. Istu mukavassa ja ryhdikk\u00e4\u00e4ss\u00e4 asennossa. Sitten vain keskity yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n katkeamatonta hengityst\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Voit s\u00e4\u00e4dell\u00e4 hengityksen intensiteeetti\u00e4 itse &#8211; tarkoitus ei ole hengitt\u00e4\u00e4 erityisen syv\u00e4\u00e4n tai hyperventiloida, vaan ainoastaan pysy\u00e4 paikalla niin ett\u00e4 opit pit\u00e4m\u00e4\u00e4n hengityksen taukoamattomana. <\/li>\n\n\n\n<li>Kun tunteita nousee, salli ne, ole niiden kanssa parhaasi mukaan, ja anna niiden virrata ohi omassa tahdissaan. <\/li>\n\n\n\n<li>Jos huomaat ett\u00e4 olet unohtanut hengityksen ja se ei olekaan en\u00e4\u00e4 katkeamatonta, palaa sen \u00e4\u00e4relle pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta siit\u00e4 ett\u00e4 taukoja ei tule.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka t\u00e4llainen hengitys saattaa hetkellisesti lis\u00e4t\u00e4 vireytt\u00e4 ja tunteiden intensiteetti\u00e4, se voi my\u00f6s auttaa p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n syvemp\u00e4\u00e4n kehotietoisuuteen. Toisaalta taas hidas, rytmik\u00e4s hengitys rauhoittaa, vakauttaa ja tukee palautumista. Kunhan maltamme pysy\u00e4 paikallamme, ja suostua pysym\u00e4\u00e4n hengityksen kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Hengityksen rytmill\u00e4 voi siis s\u00e4\u00e4dell\u00e4 omaa sis\u00e4ist\u00e4 tilaa \u2013 kuin viritt\u00e4isi hermoston uudelleen. Hengitys ei yksin ratkaise kaikkea, mutta se voi olla voimakas v\u00e4line tunteiden kohtaamisen tukena. Kun malttaa olla paikoillaan, hengityksen \u00e4\u00e4rell\u00e4, voi alkaa kuulla sen mit\u00e4 keho ja mieli haluavat kertoa<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Tarvittaessa tuen sinua mielell\u00e4ni hengityksen tukeman l\u00e4sn\u00e4oloharjoituksen aloittamisessa. Teen valmennuksia et\u00e4n\u00e4 ja Tampereella. <a href=\"https:\/\/valontaju.fi\/\">Lis\u00e4tietoja<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tuntuuko sinusta l\u00e4sn\u00e4oloa harjoittaessa, ett\u00e4 on vaikeaa saada kosketusta tunteisiin tai kehoon? Hengitys voi auttaa. El\u00e4imet hengitt\u00e4v\u00e4t taukoamatta. Ihmisill\u00e4 mieli on usein taipuvainen kontrolloimaan hengityst\u00e4. Voimme vaikuttaa hengitykseemme tietoisesti \u2013 ja usein huomaamattamme muutamme hengityst\u00e4mme esimerkiksi stressin, ahdistuksen tai ep\u00e4miellytt\u00e4vien tunteiden seurauksena. Tunteiden tunteminen voi toisinaan olla ep\u00e4mukavaa. Pid\u00e4mme kosketuksen niihin v\u00e4h\u00e4isen\u00e4 kontrolloimalla hengityst\u00e4, ja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"hide_page_title":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-843","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ollisavolainen.fi\/valmennus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/843","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ollisavolainen.fi\/valmennus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ollisavolainen.fi\/valmennus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ollisavolainen.fi\/valmennus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ollisavolainen.fi\/valmennus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=843"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/ollisavolainen.fi\/valmennus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/843\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4252,"href":"https:\/\/ollisavolainen.fi\/valmennus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/843\/revisions\/4252"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ollisavolainen.fi\/valmennus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=843"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ollisavolainen.fi\/valmennus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=843"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ollisavolainen.fi\/valmennus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=843"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}